Terijokelaisista järvenpääläisiksi

Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan Järvenpään asemakylä. Jatkosodan aikana eivät terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa lukuun ottamatta, koska Terijoki oli sotatoimialuetta. Terijoen kunnantoimisto ja kirkkoherranvirasto siirtyivät kesällä 1940 Järvenpäähän, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan lopettamiseen saakka. Terijokelaiset juurtuivat uudelle kotiseudulleen aikaisemmin kun evakkojen valtaosa.

Tämän kirjan perustana olevasta Heli Kyllösen pro gradu ¿tutkielmasta selviää, että vastaanottajina tuusulalaiset tajusivat tilanteen välttämättömyyden. Siirtolaisten asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta luottamuksesta kertoo 1945 kunnallisvaalien tulos, jossa siirtolaiset menestyivät hyvin.

Karjalaisten yritysten lukumäärästä kertoo kirjassa oleva luettelo.